perjantai 7. lokakuuta 2011
lauantai 1. lokakuuta 2011
4) Tekijänoikeudet
Tekijänoikeusviidakko vaikuttaa sananmukaisesti melkoiselta viidakolta. Siihen kuuluu paljon sellaista tietoa, jota ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi tai tiennyt ennestään, esim. isyysoikeus ja respekti- eli kunnioittamisoikeus olivat minulle täysin uusia käsitteitä. En ole aijemmin ottanut tekijänoikeuksista ollenkaan selvää, joten on hyvä olla olemassa tällainen sivusto kuin Kopiraitti. Etenkin tulevasiuudessa tästä sivustosta tulee olemaan hyötyä kun tekijänoikeuksia joutuu vielä tarkemmin miettimään.
Varsinkin opettajan näkökulmasta nämä asiat tuntuvat tärkeiltä tietää ja hallita. Tai ainakin tulee tietää paikka, josta tekijänoikeuksiin liittyvät asiat voidaan tarkistaa. Opettajan ammatissa tekijänoikeuskysymyksiin tulee törmäämään varmasti harvakseltaan.
Varsinkin opettajan näkökulmasta nämä asiat tuntuvat tärkeiltä tietää ja hallita. Tai ainakin tulee tietää paikka, josta tekijänoikeuksiin liittyvät asiat voidaan tarkistaa. Opettajan ammatissa tekijänoikeuskysymyksiin tulee törmäämään varmasti harvakseltaan.
3) Facebook
Minulla itselläni on ollut Facebookista hyviä kokemuksia, joten voisin kuvitella sen soveltuvan jossain määrin myös koulumaailmaan. Se ei ehkä sovellu kuitenkaan alakoulun nuoremmille luokille, sillä nuorilla Facebook käyttövälineenä voi mennä ennemminkin pelailun ja viihteen puolelle. Nuorimmat alakouluikäiset eivät välttämättä osaa käyttää tällaista sivustoa niin hyödyntävästi ja vastuullisesti kuin vanhemmat käyttäjät. Facebook on kuitenkin hyvä viestintä- ja tiedoitusväline, josta on hyötyä opiskelijoille. Sen kautta toiset opiskelijat voivat välittää hyödyllistä opiskeluun ja koulutapahtumiin liittyvää tietoa, esim. jos on jäänyt jotain tärkeää kuulematta.
Kaveripyynnöt oppilaalta opettajalle tulisi mielestäni jättää hyväksymättä. Opettajien yksitynen elämä ei kuulu oppilaille ja jos opettaja haluaa pitää tämän asian myös näin, kaveripyyntöjä ei tulisi hyväksyä. Facebook voi nimittäin levittää sellaistakin tietoa/kuvia, mitä ei välttämättä haluaisi nettiin saatika oppilaitten nähtäväksi. Kun oppilaita ei ole opettajan kaverilistalla, on helpompi kontrolloida mitkä tiedot heille hänestä välittyvät. Opettaja on oppilaalle aina opettaja ja esimerkillinen aikuinen ennemmin kuin kaveri, ja jos opettaja haluaa säilyttää auktoriteettinsä, kannattaa vetää selkeä raja ja jättää kaveripyynnöt hyväksymättä.
Olen ollut itse jo jonkin aikaa rekisteröityneenä Facebookiin ja saanut siitä jo hyvän tuntuman, vaikka se muuttuukin joka toinen päivä. Pidän Facebookia hyvänä yhteydenpitovälineenä ja tiedonvälittäjänä. Varsinkin nyt yliopistoaikanani tiedonvälitys on toiminut siellä muiden oppilaiden kesken hyvin. Facebookin kautta voin kuitenkin samalla pitää yhteyttäni muihinkin kavereihini, varsinkin niihin jotka asuvat kauempana. Voin myös seurata mitä heille kuuluu kun he päivittävät omaa 'seinäänsä' tai lisäävät uusia kuvia.
Facebook on mielestäni onnistunut viestintäväline kunhan muistaa kuinka sitä tulee käyttää vastuullisesti.
Kaveripyynnöt oppilaalta opettajalle tulisi mielestäni jättää hyväksymättä. Opettajien yksitynen elämä ei kuulu oppilaille ja jos opettaja haluaa pitää tämän asian myös näin, kaveripyyntöjä ei tulisi hyväksyä. Facebook voi nimittäin levittää sellaistakin tietoa/kuvia, mitä ei välttämättä haluaisi nettiin saatika oppilaitten nähtäväksi. Kun oppilaita ei ole opettajan kaverilistalla, on helpompi kontrolloida mitkä tiedot heille hänestä välittyvät. Opettaja on oppilaalle aina opettaja ja esimerkillinen aikuinen ennemmin kuin kaveri, ja jos opettaja haluaa säilyttää auktoriteettinsä, kannattaa vetää selkeä raja ja jättää kaveripyynnöt hyväksymättä.
Olen ollut itse jo jonkin aikaa rekisteröityneenä Facebookiin ja saanut siitä jo hyvän tuntuman, vaikka se muuttuukin joka toinen päivä. Pidän Facebookia hyvänä yhteydenpitovälineenä ja tiedonvälittäjänä. Varsinkin nyt yliopistoaikanani tiedonvälitys on toiminut siellä muiden oppilaiden kesken hyvin. Facebookin kautta voin kuitenkin samalla pitää yhteyttäni muihinkin kavereihini, varsinkin niihin jotka asuvat kauempana. Voin myös seurata mitä heille kuuluu kun he päivittävät omaa 'seinäänsä' tai lisäävät uusia kuvia.
Facebook on mielestäni onnistunut viestintäväline kunhan muistaa kuinka sitä tulee käyttää vastuullisesti.
tiistai 27. syyskuuta 2011
2) Virtuaaliympäristö
Päätin näistä virtuaaliympäristöistä valita HabboHotellin, sillä olen käyttänyt sitä joskus alakouluikäisenä itsekkin ja voin kertoa, että se oli muuttunut.
Nykyisessä Habossa voi saavuttaa pisteitä, ennen ei sellainen onnistunut. Ei tarvinnut kuin vaihtaa oma nimi niin jo kilisi pisteitä kassaan. Pisteitä voi saasvuttaa myös esim. seikkailemalla muiden huoneissa, juomalla limua, siirtelemällä omia tavaroita tai tutustumalla uusiin virtuaalihahmoihin. Eli ei kuulosta kovin vaikealta.
Tällainen pisteitten saavuttaminen tekee tästä virtuaalimaailmasta varmasti vieläkin jännittävämmän mitä se joskus minun ''nuoruudessani'' oli.
Seikka joka kiinnitti myös huomioni oli, että Habossa voi valita yläosaksi pelkät bikinit! En muista, että näin olisi voinut tehdä silloin kun itse käytin kyseistä palvelua. Moni vanhempi ei välttämättä pitäisi tästä ajatuksesta. Ja yleisin keskustelunaihe näytti olevan ''oot söpö'' ja ajatuksena monella oli seurustelukumppanin löytäminen. Pojat puhui tytöistä ''missä kaikki naiset on?'' ja tytöt pojista ''tekis mieli halata sitä'' . Ulkonäkö oli melko keskeisessä asemassa.
Habossa oli edelleenkin kauppa, eli rahaakin saa palamaan jos näin haluaa. Erilaisia huonekaluja ja lemmikkejä siellä oli ainakin tarjolla.
Tätä kun katsoo opettajan silmin, niin olihan tuo ensikatstaus melko viaton. Jos koittaa olla oikein kriittinen, niin asut voisivat olla hieman peittävämpiä. Mitä tulee rahaa maksaviin lemmikeihin ja tavaroihin yms. niin ainakin minun aikanani niitä oli helppo tilata ilman vanhempien lupaa. Kunhan vain lähetti tekstarin. Tietysti kiinni jääminen oli asia erikseen. Näissä rahalla toimivissa toiminnoissa voisi olla tiukempi valvonta. En kuitenkaan teidä kuinka haasteellista sellaisen toteuttaminen on. Tai sitten maksulliset toiminnot voisi ottaa kokonaan pois ja peli voisi jatkua pelkillä virtuaalipisteillä.
Ja mikä opettajaakin voisi huolestuttaa, on tämä ulkonäkökeskeisyys. Tytöt yrittää olla seksikkäitä ja pojat ''coolin'' näköisiä. Tarkoituksenahan on viehättää muita ja saada huomiota ja ehkä jopa seukata. Mutta voiko sitten olla niinkään, että valittavat asut olisivat tylsiä ja vaatimattomia. Tälläinen ei nimittäin kiinnosta nuorisoa. Kaipa se on hyväksyttävä että seksikkyys kuuluu nykyaikaan.
Mihin opettajana kannattaa kiinnittää lisäksi huomiota, on se totuus, ettei kaikki ole virtuaalimaailmassa välttämättä sitä miltä näyttää. Lapsia tulisi tarpeeksi usein muistaa muistuttaa, että netissä liikkuu epämääräistä porukkaa ja että virtuaalihahmojen taakse on helppo naamioitua. Vaarana on, että laspet kertovat henkilötietojaan, asuinpaikkojaan ja osoitteitaan tuntemattomille.
Nykyisessä Habossa voi saavuttaa pisteitä, ennen ei sellainen onnistunut. Ei tarvinnut kuin vaihtaa oma nimi niin jo kilisi pisteitä kassaan. Pisteitä voi saasvuttaa myös esim. seikkailemalla muiden huoneissa, juomalla limua, siirtelemällä omia tavaroita tai tutustumalla uusiin virtuaalihahmoihin. Eli ei kuulosta kovin vaikealta.
Tällainen pisteitten saavuttaminen tekee tästä virtuaalimaailmasta varmasti vieläkin jännittävämmän mitä se joskus minun ''nuoruudessani'' oli.
Seikka joka kiinnitti myös huomioni oli, että Habossa voi valita yläosaksi pelkät bikinit! En muista, että näin olisi voinut tehdä silloin kun itse käytin kyseistä palvelua. Moni vanhempi ei välttämättä pitäisi tästä ajatuksesta. Ja yleisin keskustelunaihe näytti olevan ''oot söpö'' ja ajatuksena monella oli seurustelukumppanin löytäminen. Pojat puhui tytöistä ''missä kaikki naiset on?'' ja tytöt pojista ''tekis mieli halata sitä'' . Ulkonäkö oli melko keskeisessä asemassa.
Habossa oli edelleenkin kauppa, eli rahaakin saa palamaan jos näin haluaa. Erilaisia huonekaluja ja lemmikkejä siellä oli ainakin tarjolla.
Tätä kun katsoo opettajan silmin, niin olihan tuo ensikatstaus melko viaton. Jos koittaa olla oikein kriittinen, niin asut voisivat olla hieman peittävämpiä. Mitä tulee rahaa maksaviin lemmikeihin ja tavaroihin yms. niin ainakin minun aikanani niitä oli helppo tilata ilman vanhempien lupaa. Kunhan vain lähetti tekstarin. Tietysti kiinni jääminen oli asia erikseen. Näissä rahalla toimivissa toiminnoissa voisi olla tiukempi valvonta. En kuitenkaan teidä kuinka haasteellista sellaisen toteuttaminen on. Tai sitten maksulliset toiminnot voisi ottaa kokonaan pois ja peli voisi jatkua pelkillä virtuaalipisteillä.
Ja mikä opettajaakin voisi huolestuttaa, on tämä ulkonäkökeskeisyys. Tytöt yrittää olla seksikkäitä ja pojat ''coolin'' näköisiä. Tarkoituksenahan on viehättää muita ja saada huomiota ja ehkä jopa seukata. Mutta voiko sitten olla niinkään, että valittavat asut olisivat tylsiä ja vaatimattomia. Tälläinen ei nimittäin kiinnosta nuorisoa. Kaipa se on hyväksyttävä että seksikkyys kuuluu nykyaikaan.
Mihin opettajana kannattaa kiinnittää lisäksi huomiota, on se totuus, ettei kaikki ole virtuaalimaailmassa välttämättä sitä miltä näyttää. Lapsia tulisi tarpeeksi usein muistaa muistuttaa, että netissä liikkuu epämääräistä porukkaa ja että virtuaalihahmojen taakse on helppo naamioitua. Vaarana on, että laspet kertovat henkilötietojaan, asuinpaikkojaan ja osoitteitaan tuntemattomille.
1) Kuvagalleriat
IRC-galleriassa on kuvia melko nuorista ihmisistä, vaikka joukosta saattaa löytyä muutama vanhempikin. Pääasiassa tällaiset sivustot ovat kuitenkin nuorten keskuudessa suositumpia.
Kuvakenetissä kuvat ovat jo selvästi rohkeampia kuin Irc-galleriassa ja käsityksekseni jääkin tältä sivustolta ns. ''kumppanin etsintä'' tai vähintäänkin huomion etsintä. Kuvakenetissäkin kuvissa esiintyvät henkilöt ovat melko nuoria.
ii2 kuuluu aika samaan sarjaan kuin kaksi aijempaakin sivustoa. Osa kuvista tälläkin sivustolla on melko rohkeita.
Etuna näillä sivustoilla voi olla (etenkin nuorilla) joukkoon kuulumisen tunne: 'koska muutkin laittavat kuviansa, niin minäkin'. Varsinkin teini-iässä on mukavempi kuulua joukkoon kuin olla ulkopuolella. Muuna etuna voi olla uusien tuttavuuksien solmiminen ja omien mietteitten jakaminen.
Omasta mielestäni kuitenkin huonoja puolia on enemmän, tai ne ovat painavempia kuin hyvät puolet. Varsinkin juuri nuoret ihmiset laittavat huomion toivossa itsestään melko paljastavia kuvia nettiin ajattelematta sen seurausta. Netissä ja näillä sivustoilla liikkuu myös hämärää porukkaa keksityillä henkilöllisyyksillä. Huonoimmassa tapauksessa uudet nettituttavuudet voivat johtaa tapaamiseen ''laitapuolenkulkijan'' kanssa ja sillä voi olla ikävät seuraukset.
Vaikka nettiin laitetaan kuvia yleensä positiivisen palautteen toivossa, voi palaute olla joskus negatiivistakin. Nuoret voivat olla toisilleen hyvin julmia ja jopa haukkua toisten kuvia. Tämä johtaa itsetunnon heikkenemiseen ja ehkä oman kuvan vääristymiseen. Myös tämän takia tulisi miettiä tarkkaan, kannattaako joka paikkaan välttämättä lisätä omaa kuvaansa arvostelevien silmien alle. Varsinkin jos kyseisessä gallerassa tällainen ulkonäön arvostelu on olennaista.
Jos minulla olisi tilaisuus keroa näistä kuvagallerioista vanhempainillassa, niin luultavasti näyttäisin kyseisiä sivuja vanhemmille ja kertoisin myöskin näistä aijemmista mietteistäni heille. Niin hyvät kuin huonot puolet. Jokainen heistä voisi tällöin muodostaa oman kuvan ja mielipiteensä tällaisista gallerioista. Kehottaisin vanhempia kuitenkin keskustelemaan lastensa kanssa näistä sivustoista ja niihin liittyvistä haitoista ja vaaroista.
Kuvakenetissä kuvat ovat jo selvästi rohkeampia kuin Irc-galleriassa ja käsityksekseni jääkin tältä sivustolta ns. ''kumppanin etsintä'' tai vähintäänkin huomion etsintä. Kuvakenetissäkin kuvissa esiintyvät henkilöt ovat melko nuoria.
ii2 kuuluu aika samaan sarjaan kuin kaksi aijempaakin sivustoa. Osa kuvista tälläkin sivustolla on melko rohkeita.
Etuna näillä sivustoilla voi olla (etenkin nuorilla) joukkoon kuulumisen tunne: 'koska muutkin laittavat kuviansa, niin minäkin'. Varsinkin teini-iässä on mukavempi kuulua joukkoon kuin olla ulkopuolella. Muuna etuna voi olla uusien tuttavuuksien solmiminen ja omien mietteitten jakaminen.
Omasta mielestäni kuitenkin huonoja puolia on enemmän, tai ne ovat painavempia kuin hyvät puolet. Varsinkin juuri nuoret ihmiset laittavat huomion toivossa itsestään melko paljastavia kuvia nettiin ajattelematta sen seurausta. Netissä ja näillä sivustoilla liikkuu myös hämärää porukkaa keksityillä henkilöllisyyksillä. Huonoimmassa tapauksessa uudet nettituttavuudet voivat johtaa tapaamiseen ''laitapuolenkulkijan'' kanssa ja sillä voi olla ikävät seuraukset.
Vaikka nettiin laitetaan kuvia yleensä positiivisen palautteen toivossa, voi palaute olla joskus negatiivistakin. Nuoret voivat olla toisilleen hyvin julmia ja jopa haukkua toisten kuvia. Tämä johtaa itsetunnon heikkenemiseen ja ehkä oman kuvan vääristymiseen. Myös tämän takia tulisi miettiä tarkkaan, kannattaako joka paikkaan välttämättä lisätä omaa kuvaansa arvostelevien silmien alle. Varsinkin jos kyseisessä gallerassa tällainen ulkonäön arvostelu on olennaista.
Jos minulla olisi tilaisuus keroa näistä kuvagallerioista vanhempainillassa, niin luultavasti näyttäisin kyseisiä sivuja vanhemmille ja kertoisin myöskin näistä aijemmista mietteistäni heille. Niin hyvät kuin huonot puolet. Jokainen heistä voisi tällöin muodostaa oman kuvan ja mielipiteensä tällaisista gallerioista. Kehottaisin vanhempia kuitenkin keskustelemaan lastensa kanssa näistä sivustoista ja niihin liittyvistä haitoista ja vaaroista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)